30.11.2015

Merkityksettömien muistojen matkaopas

Kaikkihan me tiedämme ne merkitykselliset muistot ja monumentit, jotka pitää nähdä ja kokea suosituissa matkakohteissa. Eiffel-torni, Vapaudenpatsas, Sibelius-monumentti, Berliinin muurin muisto ja niin edelleen. Meiltä ei puutu merkityksellisten muistojen oppaita, blogeja ja palveluja, mutta sen sijaan meiltä puuttuu merkityksettömien muistojen matkaopas.

Merkityksettömien muistojen matkaopas kokoaa yhteen kaikista maailman paikoista sellaiset tarinat, joiden ei uskoisi ketään kiinnostavan. Yleisesti ottaen ne eivät kiinnostakaan, mutta joissain tapauksissa niillä saattaa sittenkin olla merkitystä.

Otetaan nyt esimerkiksi koko perheen kesälomareissut ympäri Suomea täydellä autolastilla. Tämän maan pikateiden varsille ei millään riitä kovin montaa merkityksellistä muistoa tai nähtävyyttä, jos lähteenä käyttää nyt olemassa olevia oppaita. Vaan annas olla, jos käytettävissä olisi puhelimeen ladattava sovellus - merkityksettömien muistojen matkaopas - eräänlainen virtuaalinen Elias Lönnrot.

Sovellus tunnistaisi seurueen sijainnin ja sieltä saisi ulos kaikki siihen nimenomaiseen sijaintiin ladatut merkityksettömät muistot - tietenkin kyseisen paikan omalla omintakeisella nuotilla ja murteella. "Nonni. Tos vasemalla näkkyy ABC-asema, jossa Virtasen Pekka istuu ylleensä maanantaista perjantaihin tähän aikaan lounassämpylällä. Virtasen Pekkahan me tiijetään kaikki us-ko-mat-to-mas-ta supliikistaan ja senpä takia hänen pöytäänsä on aina tulijoita." tai "Gyl gai tosa taas on Kustavin ainoa Sale." tai "Nyt ohitatte vanhan ladon, jonka pihalle meidän perhe parkkeerasi toukokuussa ku Aapeli alko voida huonosti."

Muiden muistoihin tutustumisen lisäksi sovellus siis mahdollistaisi henkilökohtaisten muistojen tallettamisen omaan ja muiden käyttöön. Ei tulisi enää aika pitkäksi pitkälläkään matkalla, kun kaiken näkemänsä ja kokemansa merkityksettömän asian voisi ladata matkaoppaaseen. Palvelulla olisi ihan oma roolinsa tunnelman ja perherauhan luomisessa: loppuisivat ne kinastelut siitäkin, mitä tuli nähtyä ja tehtyä viime vuonna samalla reissulla.

"No niin, näynkö mä ny kuvassa? Taivassalon torin vasemmanpuoleisen laidan mansikkakojun mansikat ovat paitti halpoja, myös hyviä." "Ihan sama mulle mikä kansallismaisema tää Koli muka on, yhtä pimeetä ja synkkää tällä tienpätkällä on joka maanantai." Niin pientä sivutietä tai laiturinnokkaa ei olisikaan, mihin joku ei haluaisi jättää merkityksetöntä muistoaan.

Eikä ole mitenkään kiveen kirjoitettu, etteikö näillä alun perin merkityksettömillä muistoilla jossain vaiheessa olisi jollekin yhtä suurta tai jopa suurempaa merkitystä kuin muistonsa sovellukseen ladanneelle henkilöllekin.


Kuva: Merkityksetön muisto kesältä 2015.

29.11.2015

Joulurauha ja aikalahjoja


Julistan joulurauhan alkavan maanantaina ja samalla annan aikalahjan perheelle, työkavereille ja yhteistyökumppaneille. Jos minulta tullut kysymys, pyyntö, ehdotus tai vastausta odottava meili painaa to-do listallasi, siirrä se alimmalle riville ja palaa tarvittaessa asiaan tammikuun puolivälissä - soitan kyllä, jos on ihan pakko. Tammikuuhun mennessä asia voi muutenkin olla jo muuttunut, vanhentunut tai ehkä se on kokonaan menettänyt merkityksensä.

Jos mietit, pitäisikö meidän nähdä ennen joulua kaiken kiireen keskellä, älä mieti. Ei pidä. Nähdään vaikka helmikuussa, kun on enemmän aikaa. Älä myöskään mieti, miten ilahduttaisit minua ennen joulua. Kaikista eniten ilahdun siitä, jos rauhoitat joulukuun ja uskot, ettei maailman pidä tulla valmiiksi vielä tänäkään vuonna.

Pikkujoulut voi yhdistää laskiaiseen, eikä silläkään ole kiire.

Joulurauhaa voi rakentaa myös määrätietoisella suunnitelmalla esimerkiksi näin:

10 askelta joulurauhan saavuttamiseksi

1. Istu alas ja tee lista. Listaa ylös kaikki teot, mitä joulun onnistuminen edellyttää.
2. Kasva aikuiseksi. Onko sillä oikeasti väliä, oletko itse käärinyt itse tekemäsi lahjasi itse koristeltuihin pakettipapereihin?
3. Karsi listalta kaikki se, minkä voit.
4. Lämmitä glögiä ja juo se.
5. Jatka listan karsimista.
6. Lämmitä lisää glögiä ja juo se.
7. Jatka listan karsimista ja pura jäljelle jääneet teot kalenteriin.
8. Ylläty iloisesti, kun huomaat kalenterisi jatkuvan joulun jälkeiseen aikaan. Ripottele valtaosa listan tekemisistä tammi-helmikuulle.
9. Tee listalle jääneet teot kalenterisi mukaan.
10. Älä tee mitään muuta.

Joulurauhan saa myös antamalla lahjan tuntemattomalle, esimerkiksi ostamalla kukan vanhukselle, jolla ei ole omia läheisiä (kiitos vinkistä FB-ystäväni!):

http://www.homeinstead.fi/ole-joulupukkina-seniorille

Jos kukan lahjoittaminen ei ole listallasi ja teet sen silti, voit vastineeksi poistaa kalenteristasi jotakin ja istahtaa alas glögille. Aikalahja!







27.11.2015

Ilo on meidän puolellamme

Oppimisen ilo on oppivelvollisuuden uusi musta. Suomalainen yrittäjyys, koulutusvienti ja digiloikka lepäävät oppimisen ilon varassa. Kasvatustieteilijät, filosofit, kauppatieteilijät, humanistit, innovoijat, tutkijat, kehittäjät ja konsultit ovat harvoin olleet yhtä samaa mieltä mistään muusta kuin ilon merkityksestä oppimiselle. Oppiminen ilman iloa on epätodennäköistä, keinotekoista ja epäilyttävää.

Koska meitä kiinnostaa oppimisen edistäminen, meitä kiinnostaa myös ilon edistäminen. Ilohan on meidän puolellamme.

Mistä oppimisen ilo sitten kumpuaa? Oma ajankohtainen kokemukseni liittyy tämän blogin kirjoittamiseen. Ensin olin itsekseni iloinen ideasta, sen jälkeen ilahduin hyvistä toteutusvinkeistä ja -linkeistä, sitten kokeilin ja jaoin tuotoksen ja lopulta iloitsin välittömästä palautteesta. Koko prosessin ajan koin puhdasta, silkkaa oppimisen iloa. Ehkä se ei ollut sellaista iloa, mitä koin viime viikolla kun Andre Wickström lisäsi Stand Up-showssaan erilaisiin sanoihin "saaristolais"-etuliitteen, mutta kyllä se iloa oli. Ja joka tapauksessa se oli iloisempaa iloa kuin se, mitä koin kun viereisellä kaistalla ajelehtiva pakettiauto osui edellään ajavan auton puskuriin sen sijaan, että olisi tärähtänyt minun autoni kylkeen.

Kokeneilta bloggareilta opin ilokseni (tai mahdollisen lukijan iloksi) että blogeissa ei jaaritella, vaan asiat kiteytetään listoiksi. Jos kaveri on löytänyt neljä iloa lisäävää asiaa, löydä sinä viisi! Oma listani oppimisen iloa edistävistä asioista on tässä:

Oppimisen ilon edistäjät

1. Havahtuminen siihen, mitä ei osaa.
2. Kipinä siihen, mitä voi tehdä oppiakseen.
3. Kontakti niihin, jotka voivat ohjata ja auttaa.
4. Palaute niiltä, jotka jo osaavat.

Se viides ja ehkä kaikkein arvokkain oppimisen ilon edistäjä on aika. Havahtuminen, syttyminen ja sytyttäminen, vuorovaikutus ja palautteen pyytäminen, antaminen ja hyödyntäminen edellyttävät aikaa ajattelulle ja olemiselle.

Oppimisen aika ei enää ole sama (ei kai ole koskaan ollutkaan) kuin opettajan ohjauksessa koulussa vietetty aika. Vastuu oppimisesta ja oppimisen ilosta ja toisaalta myös vapaus oppia valuu yli koulutilojen ja lukujärjestyksen kaikkialle sinne, missä oppijat muuten aikaansa viettävät. Kotiin ja kavereille, sosiaalisiin verkostoihin, metroihin, peleihin ja yhteisiin vapaa-ajan tiloihin. Formaalin oppilaitoksen opettajien ja ohjaajien käytettävissä oleva aika taas näyttää yhä enemmän täyttyvän muualla tapahtuvan oppimisen tunnistamisella ja tunnustamisella, ohjauksella ja arvioinnilla.

Jos edelleen edes ajatuksissamme rajaamme oppimisen (ilon) ajan oppilaitoksessa tai koulussa vietettyyn aikaan, astumme miinaan sekä vallitsevan oppimiskäsityksen että koulutusta koskevien ankarien säästökuurien edessä.


Kun oppimisen ilo on ajasta ja paikasta riippumatonta, rakentuu samalla uudenlainen oppija. Pulpettirivin etupaikka täydentyy skeittirampilla, viittaaminen twiittaamisella ja läksyjen suorittaminen Minecraftin tai shakin pelaamisella. Ja näköjään sitä oppimisen iloa voi edistää ihan soffanpohjaltakin. Kyllä se ilo on meidän puolellamme.


24.11.2015

Maanantaikappaleita ja paloja maanantailta

Jos viikonpäivät ovat tuotteita tai palveluja, maanantain kohdalla on jokin brändäyksessä mennyt merkittävällä tavalla metsään. Miksi maanantain brändipersoona heijastelee ruuhkavuosien keskellä taistelevan, keski-ikäisen toimistotyöntekijän aamuyön tuntien peilikuvaa? Tai keskisuomalaisen, keskikokoisen huoltoaseman takapihaa keskellä marraskuuta? Tai keskimääräistä kehnompaa lopputulosta oikeastaan mistä vaan - maanantaikappaletta?

Kysehän voi yksinkertaisesti olla siitä, että emme ole osanneet määritellä maanantain kohderyhmää ja sen tarpeita oikein. Ehkä emme ole osanneet ottaa käyttäjiä mukaan maanantain muotoiluun, vaan olemme kompastuneet perisuomalaiseen syntiin, tuotekeskeisyyteen:

Yes, tämä seitsemäskin päivä toimii hyvin - tehokas aika alkaa kuudelta ja päättyy viiden paikkeilla ja siinä on tasan 24 tuntia ihan niin kuin näissä muissakin - ja sitä saa muuten kaikissa harmaan sävyissä.





Vai olemmeko yksinkertaisesti asemoineet maanantain väärin suhteessa sen kilpailijoihin? Jos maanantai olisi sijoitettu torstain ja lauantain väliin, markkinaosuus käyttäjien
sydämestä olisi todennäköisesti aivan toista luokkaa kuin nyt. Työyhteisön "Casual Monday" olisi itse asiassa viikon odotetuin päivä!

Tiukasti säädelty viikonpäiväpolitiikka tuo oman jähmeän lisänsä maanantain heikkoon markkina-asemaan. Kuka sen loppujen lopuksi määrittelee, että jokaisen viikon pitäisi alkaa samalla päivällä - miksei viikonpäivien järjestystä arvota joka viikko erikseen? Sovitaan, että ensi viikolla startataan tiistailla ja seuraavaksi tulee sunnuntai ja eletään sitten sen mukaan! Esimerkiksi torstaille tekisi ihan hyvää joutua välillä karaisemaan "toivoa täynnä" olevaa identiteettiään maanantain paikalla.

Tässä blogissa keskiössä ei kuitenkaan ole maanantai, vaan ihmettelyn aiheena on oppimisen ja työntekemisen ilo. Mitä meidän pitäisi nähdä ja tehdä toisin, jotta oppimisen ja työn iloa edistäviä tekijöitä olisi entistä enemmän ja niitä hidastavia tekijöitä entistä vähemmän? Jos maanantaina tuntuu pääsääntöisesti kurjalta lähteä töihin tai opiskelemaan, onko meidän helpompaa siirtää maanantai muualle vai voimmeko muuttaa jotain maanantain ympärillä tai takana olevaa tai siihen kietoutunutta estettä tai hidastetta?

Piece of Monday-blogi perustuu vahvaan visioon oppimisen ja työntekemisen ilosta. Tarkoitus on olla osa perhosvaikutusta, jonka globaali lopputulos on maanantairauha - mitä ikinä se sitten missäkin päin maailmaa juuri nyt merkitsee.

Ja tässä listattuna niitä aidoimpia Maanantaikappaleita - olkaapa hyvä!