Eetun isä toteaa keskustelusävyyn, että sullahan on ne mustat housut. Poika nyökkää ja jatkaa Aku Ankan lukemista, äiti valpastuu. Äiti toteaa keskustelusävyyn, että huomenna mennään kauppaan ja ostetaan mustat farkut ja valkoinen t-paita.
Isä valpastuu: Sillä on mustat housut, pestään ne.
Äiti: Siis mitkä housut?
Poika: No ne, mitkä mulla on joka päivä.
Isä: Ei ne, nehän on ne vuorilliset. Mutta ne mustat farkut.
Äiti: Niin siis ei Eetulla ole mustia farkkuja. Ne vuorilliset on ulkohousut.
Poika: Ne on ihan hyvät, mulla on ne joka päivä!
Isä: Ettekö te juuri ostaneet sille mustat farkut?
Äiti: Ne ainoat mustat farkut, jotka Eetulla joskus on ollut, loppuisivat tällä hetkellä polven yläpuolelle. Ei ole mustia farkkuja.
Isä mutisee: Juuri ostitte farkut.
Äiti: Niin ostettiin! Ostettiin siniset farkut!
Isä: On sillä nekin mustat, jotka ulottuvat yli polven ja ovat mustat!
Poika valpastuu, vilkaisee äitiä: Äiti! Ne on shortsit!
Äiti: No ei kai se herran tähden shortseissa diskoon mene!
Poika mutisee: Mulla on ihan hyvät mustat housut.
Isä mutisee: No ainakin ne on pitkät shortsit.
Äiti menee vaatekaapille ja käy läpi pojan housut. Siniset farkut, siniset farkut, harmaat verkkarit, harmaat shortsit, siniset verkkarit, siniset shortsit - ja mustat pitkät shortsit. Lattialla taas on siniset verkkarit, pyjama ja mustat vuorilliset ulkohousut. Äiti palaa keittiöön.
Isä ja poika vilkaisevat äitiä.
Äiti: Onko sulla valkoinen t-paita?
Äiti: Onko sulla valkoinen t-paita?
Poika vilkaisee isää, mutisee: On. Mulla on se joka päivä.
Äiti, keskustelusävyyn: Huomenna mennään kauppaan ja ostetaan mustat farkut ja valkoinen t-paita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti